Don't wanna be an american idiot

Sattuu aina yhtä paljon kun nään sun puhuvan Siitä. Se on mun, mut mä menetin sen. Sun takia.
Mä luulin et mun ja Sen ei pitäny jättää toisiamme ikinä.. Mä petin Sen ku annoin tän tapahtuu, mut en mä voi tehä enää muutaku syyttää itteeni, koska mun vikaahan tää kaikki oli.

Mul on ollu ihan hyvä olo viimeaikoina, ku oon vaa jättäny kaiken paskan ajattelematta, ja keskittyny vaa positiivisii asioihin. Mut sit tuut sä, ja pilaat kaiken.

Eipä mulla enään kovin hyvä olo oo, vaikka ei se nyt mikään ihan pahin mahdollinenkaan oo. Sorruin eilen. Mä vaan tahdoin sitä. Viiltelen nykyään paikkaan, joka on näkyvillä, mut silti niin piilossa, et kukaan ei nää et mä edelleenki teen tätä itelleni.. En vaan haluu et kaikki ajattelee kuinka paskasti mulla menee nyt vaan että mulla on joskus ollu vaikeeta.

Tiistaina alkaa koulu, enkä ois parempaa tuntia voinu koulunalotukseks saada kun matikka.. Mä voisin tappaa itteni ennemmin ku olla matikan tunneilla. Meil on niin hirvee maikkaki, semmoi fossiili. (Jonka mä muuten näin muutama päivä sitte keskustassa, ja sain hirveet kilarit koska se tuli pilaamaan mun loman.)
Kaikist eniten kaipaan kavereita. Enhän mä koulusta muuten tykkäiskään, mut koska se on ainoo paikka jossa voin viettää aikaa mun kavereiden kanssa niin paljon ku haluun, niin se on aina positiivista. Sekä ruotsin tunnit, niitä mä rakastan, ja niihin mä aion panostaa nyt niin, että saisin sen kympin vihdoinkin sinne mun todistukseen! Se jäi viime kerralla kiinni siitä, että mun olis pitäny saada kokeesta 9 1/2 tai enemmän, ja mä sain 9+.. Kaikki voi varmaan arvata että mua ketutti sillon ihan h*lvetisti?

No mutta, mulla on sitten viime postauksen, vaihtanu hiukset väriä, ja ne on nykyään mustat missä on oransseja (jo kuluneita) raitoja.

Seuraavaks voi värjätä shokkivärillä, muutamaan otteeseen, ja sit taas jollain ns.normilla. Ja rippikuvassa mul tulee olemaan siniset hiukset. Sen mä vannon, ja teen kaikkeni sen eteen et ne ois täydellisen väriset kun musta otetaan rippikuva. Muuten en loppuikänä anna itelleni sitä anteeks.

No eipä tässä järin muuta kerrottavaa ole, paitsi ensi perjantaina shoppailemaan, ois kiva löytää muutama pari jotain ihania kenkiä, sekä uusia rannekoruja, jotta saa toisen käden myös täyteen niitä, ja joku takki. :)
Saa nähdä löytyykö, tulen posrailemaan kuvien kera sitten! Ja ainiin, mulle tulee siis lasit! (Sekä aurinkolasit vahvuuksilla) kuvat niistä tulee myös seuraavaan postaukseen, haluisin saada ne ennen koulunalkua, jotta ne ei tulis tavallaan 'yhtäkkiä' mulle, koska kaikki koulussa sit ihmettelee niitä, ja se on ärsyttävää ._.

Mut tarviin sut kaks kertaa, nyt ja aina.

"18.7.13
Paino vaihtelee siinä 52-54 kilon paikkeilla. Ei mulla ees oo ollut moneen päivään ruokahalua,enkä edes muista millon oisin viimeks syönyt kunnolla. On mulla ollut pari kertaa 'nälkä' mut näläntunnehan lähtee päästä, ja mähän pystyn kontrolloimaan mun ajatuksia.

Kaikki on kiinni vaan tahdonvoimasta.

Eilen olin illasta yhden pojan kanssa, ja oli kyllä mukavaa. Vois olla useemminkin tollasia iltoja. Mulla oli pitkästä aikaa oikeesti hyvä olo koko päivän, koska odotin ja odotin iltaa, ja kun se oli ohi, niin mä olin ku jossain pilvissä koko loppuillan sekä tän päivän. Mut minkäs sille voi, et yks ihminen voi pelastaa sun koko päiväs, joka on muuten mennyt päin helvettiä."

Olis mulla tossa päiväkirjassa vielä lisääkin kirjotettavaa mutta en kirjoita tänne kaikkea.
On tullut viillelttyä, muutamaankin otteeseen, kun vihdoin löysin kunnon terän, mutta eipä siinä sinänsä mitään ihmeellistä ole.
Eipä mulla oikeestaan muuta oo, saatte jotakin kuvia mun kännykästä, kun sillä tätä kirjoitan.

Listen To The Rain

Mä en jaksais odottaa, että nää läskit lähtis.. Eilen tuli herkuteltua, sillon aatttelin että paskat, voin mä yhtenä päivänä syödä, kun vietin aikaa ystäväni kanssa, mutta nyt iski hirvee läskiahdistus, ja pakko kuluttaa kaikki jne. En tajua miten mä kestän nyt kun porukat tulee himaan, täytyy karata jonnekkin kuluttamaan, ja palata sit ainaniinelämäniloisena takaisin, jottei vanhemmat mitään epäile. 

Kyllä tää tästä, kun pääsen vaan alkuun. Tuntuu hyvältä, että aina kun on tullut syötyä joku lusikallinen tai haarukallinen jotain, niin tulee olo että pakko liikkua, pakko tehdä sitä ja tätä, jotta saa kulutettua ylimääräiset kalorit. 

Nautin tästä hyvästä olosta, joka tulee aina kun on treenannut kunnolla (ei kuitenkaan riittävästi, koska mikään ei riitä). 

Haluaisin leikata saksilla reisistäni ja mahastani ylimääräiset läskit pois.. 

 Ahdistusta, lääkkeitä, laihdutusta..

Hei scully dumppaa se mulderi tai tapahtuu taas uus murderi

Istun yksin himassa, oon istunut jo viimeiset kaks päivää. Oon viettäny molemmat päivät tallilla, tehny töitä, ja lintsannu syömisiä. Haluun pois täst valaan ulkonäostä, ihraisista reisistä, läskimahasta. Haluun pois pois pois.. Teen kaikkeni jotta saan ne halutut kilot pois, koska mun pää ei enään kestä tässä ihraisen hylkeen ruumiissa ! Oksettava, oksettava ihrainen ruumis.

se saa musta taas otteen

Paljon on ehtinyt tapahtua, muttei tarpeeksi..

"Menin itse terveydenhoitajalle, kerroin toistuvista yliannostuksista, halusin apua, mutten sillä tavalla millä sitä sain. Kaveripiiri on ehkä vähän vaihtunut, säännöllinen tupakointi on jatkunut//alkanut uudestaan, oon alkanut miettiä itsemurhaa enemmän kun 3x viikossa, mutta viillellyt en ole paljoa. Jalka saanut osumaa 9 viillon verran, mutta nekin jo parantumassa. Viiltely jäänyt siis oikeastaan pois, ja tilalle astunut lukuiset itsemurha-ajatukset ja suunnitelmat.. Pari kertaahan nuita lääkkeitä on tullut otettua enemmän kun laki sallii, muttei kukaan tiedä, joten nobody cares?" Ainiin, tulihan se seiskaluokkakin päätettyä.. 
Seuraavaks tulevat kuvat kertoo enemmän ku mun selvitykset yhteensä..